Jos metsään haluat mennä nyt!

"Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt!" kipparikvartetti laulaa vanhassa viisussa. Nuorena poikana leikkipaikkana oli usein metsä, siellä rakennettiin majoja, hiihdettiin, leikittiin sotaa, pulkkailtiin ja pöllöiltiin - siis oltiin.

Tutkimusten mukaan jo 20 minuuttia luonnossa kohentaa mielialaa. Tämä tutkimustulos ei yllätä niitä, jotka ulkoilevat luonnossa. Yllättävää olisi, jos tutkimus sanoisi että 20 minuuttia facebookissa, ostoskeskuksessa tai pikaruokalan jonossa kohentaisi mielialaa.

Mielenkiintoista on se miten luonnossa oleminen vaikuttaa. Tämän kesän mieleeni parhaiten tallentunut päivä on ollut vierailu Pohjois-Savossa Rotkolaakson kierroksella. Paikka ei ollut kovin ihmeellinen, jyrkkiä kallioita, vettä, pitkospuita jne. Suomalaista luontoa. Rauhallista patikointia hyvässä seurassa, kaikenlaisten asioiden ihmettelyä ja makkaran paistamista - siinä se oli - hyvä reissu.

Tarkemmin kun miettii, niin tuolla luontoretkellä ei soinut puhelimet, eikä ämpeet (mp3-soittimet), retkellä ei ollut aikataulua - paluu oli sovittu sitten kun on retki heitetty. Retkellä ei ollut mitään tavotteita, ainoa tovoite oli olla.

Kiva kun saa olla!



Syvältä!

Savon Sanomat kertoivat Plantaasi-musiikkitapahtumasta. Artikkelissa esitettiin väite, ettei nuorten kanssa puhuta nykään juurikaan syvällisiä.

Tapahtuman järjestäjänä kunnostautunut lakimies sanoo keskusteluista vaikeuksiin joutuneiden nuorten kanssa, että saattaa "käydä ilmi, että nuori ei itse asiassa ole jutellut kenenkään kanssa syvällisesti vuosiin." SS 17.6.2012, s.28.

Kuinka antoisaa on, kun saa keskustella jonkun kanssa syvällisiä. Aina kaikkeen ei löydy vastauksia, mutta pohditaan ja katsellaan asiaa - käytetään aikaa. Syvällisten keskustelujen myötä syntyy jotakin. Moni todistaa näistä hetkistä vanhoina päivinä. On löydetty asioita, joita on vaalittu läpi elämän.

Olen perheeni kanssa kokoontunut lukuisia kertoja seuraamaan vahaa TV-sarjaa, Pieni talo preerialla. Sarjassa käydään läpi toistuvasti erilaisia syvällisiä teemoja. Nautin suunnattomasti näistä arkisista ohjelmista, niiden voima ei ole ulkoisessa näyttävyydessä, ei loistavissa näyttelijöissä, niiden voima on teemoissa, joiden käsitteleminen kantaa elämässä eteenpäin.

Mietin kerran erästä romaania. Koin, että kirjoittaja näki vaivaa rakentaa 300 sivuisen tarinan sanoakseen sen loppukohtauksessa jotakin merkittävää. Tämä loppukohtaus erillisenä ei olisi avautunut, mutta kun sitä peilasi lukemaansa, niin kohtauksen syvällisyys aukeni.

Paljonko löytyy valmiutta päästä syvälle?

Linkki: Junioriavain "Älä jätä elämääsi...", Snl 3:5